Muna luomuna! eehehehhhehehehhehehehehhehehehehehehehehehehhehehehehehehheheheeeee.....
Puutarhanhoito.
Ennen se oli vain nättejä kasveja näteissä purkeissa nätillä pihalla nätissä järjestyksessä.
Nykyään siitä on tehty jonkinlainen uskonto tai elämäntapa. Ihmiset ei enää mene puutarhaan kitkemään, he menevät VOIMAUTUMAAN, hakemaan luonnosta sitä energiaa mitä loisteputkilamput heistä imevät kahdeksan tunnin mittaisissa perslihasjumpissa joka päivä. Enää ei mennä jumppaamaan töiden jälkeen zumbatunnille, vaan mennään haravalla huitomaan omalle pihalle, koska luonto voimauttaa ihan ilmaiseksi.
Mutta tämä ei riitä, kaupunkilainen tuntee olevansa liian kaukana juuriltaan. Hän kuulee esi-isiensä kutsun muinaiselta maaseudulta; 'PRUIIIT MANSIKKI PRUIIT MUSTIKKI TULKAA LYPSYLLE TULKAA'
Kaupunkilainen tuntee, että tämä harmaa betonimaisema, mitä hän vetää keuhkoihinsa päivittäin, on muuttanut hänet harmaaksi ja elottomaksi kuin betoni.
Siispä hän kävelee markettiin ja ostaa luomua.
Mutta se ei riitä, on tehtävä enemmän!
Ihminen toivoo takaisin luontoon. Tai no ei ihan _luontoon_, siellähän on vaikka mitä elukoita.
Susia ja karhuja ja punkkeja ja myrkkyapinoita.
Oma takapiha/parveke riittää siis mainiosti täyttämään tyhjiön kaupunkilaisten sieluissa.
Ja kaupunkilainenhan ottaa siitä kaiken ilon irti; hän kasvattaa parvekkeellaan salaattiainekset ja chilit ja tomaatit ja herneet ja pesusienet ja rairuohot. Luomuna tietty.
Mutta tämäkään ei riitä, on tehtävä jotakin enemmän!
Siispä kaupunkilainen hankkii oman pikakompostorin ja muuttaa ruuantähteensä mullaksi, jotta voi olla vielä luomumpi, koska eihän sitä tiedä mitä lisäaineita kasvit siitä kaupan mullasta saavat, eihän siitä tiedä mistä se on, liekö edes suomalaista!?
Pian parvekkeella kasvaa vaikka mitä iduntynkää ja soijapapua ja joulukuusta. Luomuna tietty.
Mutta tämäkään ei vielä tunnu riittävältä, jotakin vielä puuttuu!
Siispä kaupunkilainen päättää ryhtyä pelastamaan maailman. (Yksi ötökkä kerrallaan.)
Hän hankkii hyönteishotellin ja ryhtyy lannoittamaan kasvejaan omasta paskastaan kompostoidulla lannoitteella ja yön yli seisoneella kusella.
Takaisin luontoon vaikka väkisin.
Huom! Kirjoittaja toivoo että jokainen ihminen joka vetää tästä kirjoituksesta (luomu)herneen nenään, käyttää hyödyksi lahjoittamani ilmaisen vihaenergian ja käyttää sen hyödyksi vaikka pelastamalla maailman. Älä heitä hyvää energiaa hukkaan, se on katoava luonnonvara.
Ennen se oli vain nättejä kasveja näteissä purkeissa nätillä pihalla nätissä järjestyksessä.
Nykyään siitä on tehty jonkinlainen uskonto tai elämäntapa. Ihmiset ei enää mene puutarhaan kitkemään, he menevät VOIMAUTUMAAN, hakemaan luonnosta sitä energiaa mitä loisteputkilamput heistä imevät kahdeksan tunnin mittaisissa perslihasjumpissa joka päivä. Enää ei mennä jumppaamaan töiden jälkeen zumbatunnille, vaan mennään haravalla huitomaan omalle pihalle, koska luonto voimauttaa ihan ilmaiseksi.
Mutta tämä ei riitä, kaupunkilainen tuntee olevansa liian kaukana juuriltaan. Hän kuulee esi-isiensä kutsun muinaiselta maaseudulta; 'PRUIIIT MANSIKKI PRUIIT MUSTIKKI TULKAA LYPSYLLE TULKAA'
Kaupunkilainen tuntee, että tämä harmaa betonimaisema, mitä hän vetää keuhkoihinsa päivittäin, on muuttanut hänet harmaaksi ja elottomaksi kuin betoni.
Siispä hän kävelee markettiin ja ostaa luomua.
Mutta se ei riitä, on tehtävä enemmän!
Ihminen toivoo takaisin luontoon. Tai no ei ihan _luontoon_, siellähän on vaikka mitä elukoita.
Susia ja karhuja ja punkkeja ja myrkkyapinoita.
Oma takapiha/parveke riittää siis mainiosti täyttämään tyhjiön kaupunkilaisten sieluissa.
Ja kaupunkilainenhan ottaa siitä kaiken ilon irti; hän kasvattaa parvekkeellaan salaattiainekset ja chilit ja tomaatit ja herneet ja pesusienet ja rairuohot. Luomuna tietty.
Mutta tämäkään ei riitä, on tehtävä jotakin enemmän!
Siispä kaupunkilainen hankkii oman pikakompostorin ja muuttaa ruuantähteensä mullaksi, jotta voi olla vielä luomumpi, koska eihän sitä tiedä mitä lisäaineita kasvit siitä kaupan mullasta saavat, eihän siitä tiedä mistä se on, liekö edes suomalaista!?
Pian parvekkeella kasvaa vaikka mitä iduntynkää ja soijapapua ja joulukuusta. Luomuna tietty.
Mutta tämäkään ei vielä tunnu riittävältä, jotakin vielä puuttuu!
Siispä kaupunkilainen päättää ryhtyä pelastamaan maailman. (Yksi ötökkä kerrallaan.)
Hän hankkii hyönteishotellin ja ryhtyy lannoittamaan kasvejaan omasta paskastaan kompostoidulla lannoitteella ja yön yli seisoneella kusella.
Takaisin luontoon vaikka väkisin.
Puutarhanhoito. Ennen se oli vain nättejä kasveja näteissä purkeissa nätillä pihalla nätissä järjestyksessä. Nykyään siitä on tehty jon...
Tässäpä pari ötöä joihin olen törmännyt reissuillani.
Mealybugs hiding in Dracaena.
Ystävämme villakilpikirvat (Pseudococcidae) piileskelevät tässä fragun (Dracanea fragrans 'Janet Graig') lehtihangoissa. Kuvassa kirvojen salainen piilopaikka lehden irroittamisen jälkeen. Näiden öttiäisten tappaminen onkin aikamoista ajanvietettä sillä ne voivat piileskellä ihan missä kolosessa hyvänsä ja odottaa kunnes puutarhuri luovuttaa torjunnan luullen saaneensa kaikki hyväkkäät hengiltä.
Villissaastunnan päästessä pahaksi koko kasvi on valkoisten höytyvien peitossa sekä kovin apaattisen oloinen. Uusi kasvu on heikkoa kirvojen imiessä kasvista elinvoimaa. Torjuntaan käytetään yleensä öljypohjaista pyretriinivalmistetta.
If your Ivy doesn't have mites, it has already had mites or it'll soon have mites.
Muratti on oikea punkkimagneetti. Tässä värivioitusta alkavassa saastunnassa. Torjunta on melko turhaa koska jos muratissa ei ole punkkia, siinä on ollut punkki tai siihen on tulossa punkki.
Spidermites affecting the whole being of Ficus.
Tämän varjoviikunan (Ficus microcarpa 'Ginseng') koko olemus on kalpea ja voimaton. Lähempi tarkastelu paljastaa imentävioituksen jonka näkee tässä harmaina pisteinä.
Tarkempi tarkastelu osoittaa iloisen vihannespunkkisaastunnan.
Vihannespunkit ovat sukua hämähäkeille ja alkavatkin kutoa seittejään ympäri kasvia saastunnan päästettä pahaksi. Torjuminen ruiskutteilla voi olla hankalaa, koska punkit majailevat lehtien alapinnoilla piilossa ja silloin kun niitä on, niitä on niin maan perkeleesti että saat uittaa koko kasvin torjunta-aineessa.
Vihannespunkit viihtyvät kuivaakin kuivemmassa huoneilmassa ja ovatkin yleisiä juurikin kaikkein hikisimpiin paikkoihin sijoitetuissa kasveissa, koska rakastavat lämpöä.
Tässäpä pari ötöä joihin olen törmännyt reissuillani. Mealybugs hiding in Dracaena. Ystävämme villakilpikirvat (Pseudococcidae) pii...
Maranta
what r u doin
Maranta
stahp
Maranta what r u doin Maranta stahp
